|
Lauantaina pelattiin 32. kerran uppopallon Suomen mestaruudesta. Paikkana oli tällä kertaa jo viime vuosina paikkansa vakiinnuttanut Pirkkolan uimahalli Helsingissä. Ahveniston Vesipetoja vastaan asettui finaaliotteluissa Riihimäen Urheilusukeltajat jo viidennen kerran peräkkäin. Tiukka viimevuotinen finaali ja runkosarjan voitto Riihimäelle enteilivät entistä tiukempaa finaaliottelusarjaa.
Vesipedot pääsivät finaaleihin lähtemään täydellä joukkueella ja vaikka sairaslistalla olikin ollut porukkaa vain hetki sitten, oli finaalissa kuitenkin täysimiehinen joukkue. Asiaa paransi vielä kaksi pelaajasiirtoa alemmalta sarjatasolta, kun Vesipetojen riveissä aikaisempina vuosina pelannut ja kaikissa edeltäneissä mestaruuksissa mukana ollut Janne Salonen tuli mukaan ratkaisupeleihin hyökkääjäksi. Salosen mukana siirtyi myös toinen pelaaja täydentämään Vesipetojen rivejä, kun Jari Kokkola tuli vahvistamaan puolustuspäätä. Kokkolalta löytyi entuudestaan myös Suomen mestaruus, mutta Kuopion Urheilusukeltajien riveistä yli 10 vuoden takaa. Aamupelit eivät ole normaalisti Vesipetojen parhaimpia puolia. Ensimmäinen finaaliottelu kuitenkin näytti, että vanhakin koira voi oppia uusia temppuja. Ensimmäinen peli alkoi vahvalla rymistelyllä ja peli käytännössä oli koko ajan Vesipetojen hallussa. Riihimäki ei päässyt juuri omasta päästä pois ja ne muutamat tilanteet Vesipetojen päädyssä olivat varsin ponnettomia. Ottelu oli jostain syystä molemmilta joukkueilta hidastempoinen, mutta varsinkin Vesipedot määräsivät pelin tahdin suvereenisti vahvalla pyörityksellä ja pallonhallinnalla. Korituspaikkoja ei ollut montaa koko ottelun aikana, mutta useat tyrehtyneet korituspaikat Vesipedot pystyi tuomaan kuitenkin pois korin läheisyydestä ulkokaaren pyöritykseen. Ensimmäisen erän lopulla Janne Salonen - Marko Enberg - Petri Nieminen pääsivät näyttävästi pyöräyttämään pallon toiselta laidalta toiselle ja Niemisellä oli helppo työ laittaa pallo Riihimäen maalivahdin selän taa jo useasti tutuksi käyneeltä bravuuripaikalta. Toinen erä jatkoi Vesipetojen kovaa hallintaa, vaikka Riihimäki saikin jo hieman enemmän otetta peliin. Erän puolivälissä sai Marko Enberg jäähyn varusteisiin tarttumisesta varsin harmittomassa tilanteessa ja niin Riihimäki sai mahdollisuuden tasoittaa ottelu ylivoimalla. Kaikkien yllätykseksi tuo ylivoima oli täysin ponnetonta ja varsinaisia korituspaikkoja ei juuri syntynyt. Vesipedot esittivät varmaankin kauden kypsimmän pelinsä juuri tässä ensimmäisessä ottelussa, vaikka maalihanat eivät auenneetkaan yhtä maalia enempää Riihimäen hyvän korineduskarvauksen ansiosta. Tehot
Petri Nieminen 1+0
Marko Enberg 0+1, 2 min Toinen ottelu tarjosi sitten täysin päinvastaisen asetelman kuin edellinen. Vesipedot ilmeisesti olivat jo saaneet voitonhuuman tuoman tyydytyksen maskin sisäpuolelle, koska koko joukkueen työmoraali oli kateissa. Joukkue käytännössä teki töitä vain yhdellä miehellä kerrallaan muiden katsellessa sivusta koko näytelmää. Riihimäki taas oli saanut normaalin pelinsä taas kuntoon ja ottelu olikin Riihimäen selvää hallintaa joka osa-alueella. Riihimäki sai useita korituspaikkoja, mutta Lady Fortuna oli ilmeisesti Vesipetojen puolella ja yhtään pelikoria ei Riihimäki saanut tehtyä lukuisista yrityksistä huolimatta. Riihimäki oli saanut myös karvauspelinsä kulkemaan aivan eri tavalla kuin päivän ensimmäisessä kohtaamisessa ja Vesipedoilla oli suuria vaikeuksia päästä keskikentän ylitse. Taistelu oli todellakin tuulimyllyjä vastaan ja Vesipetojen hyökkäysyritykset olivat vähissä. Kun varsinainen sekä äkkikuolemalla pelattu jatkoaika päättyivät ilman maalia, oli vuorossa rangaistuspallokilpailu. Arvonnassa Vesipedot saivat aloittajan roolin ja niinpä Rami Riikonen siirtyikin ensimmäisenä tekijän paikalle. Riihimäen Miika Härkönen pystyi pitämään korin puhtaana lähes koko 45 sekunnin ajan sillä vasta 42 sekunnin kuluttua aloituksesta Riikonen pääsi laittamaan pallon varmasti korin pohjalle. Seuraavana Riihimäen Reijo Rantamäki pääsi yllättämään Jari Hovikorven yllättävän helpon näköisesti laittamalla nopeasti pallon aivan pään vierestä sisään koriin vain muutaman sekunnin jälkeen aloituksesta. Toisen Vesipetojen rankkarin teki Marko Enberg vahvasti sisään Vertti Leinosta vastaan. Riihimäen seuraavan rankkarin tekijä oli Tomi Suomalainen. Rankkari oli ehtinyt kulua jo melkein loppuun kun tuomarit tuomitsivat rangaistuspalloa torjuneen Jari Hovikorven jäähylle korista kiinnipitotilanteesta. Uusittavaa rangaistuspalloa lähti tekemään Jim Holmbäck ja torjujaksi asettui Riku Riikonen. Riikonen joutui kuitenkin nöyrtymään vahvan korituksen edessä ja tilanne pysyi edelleen tasan kun kaksi kierrosta oli tehty. Seuraavana Vesipedot laittoivat Janne Salosen tekemään rangaistuspalloa. Maalivahtina toiminut Riihimäen Reijo Riihimäki sai torjuttua hieman hutiloiden heitetyn pallon kohti tyhjää koria ja niin Riihimäki sai edun puolelleen. Vastoin pelisääntöjä Holmbäck asettui tekemään myös kolmatta koria, vaikka Riihimäen oma joukkue yritti saada tuomarin päätöstä sääntöjen mukaiseksi. Hovikorpi ei pystynyt pitelemään Riihimäen korintekijää ja näin Riihimäki otti voiton toisesta ottelusta. Tehot
Marko Enberg 1+0 rp.
Rami Riikonen 1+0 rp. Kolmanteen otteluun molemmilla joukkueilla oli samat lähtökohdat. Ottelu ratkeaisikin siihen, kumpi joukkue tahtoi enemmän mestaruutta ja kumpi uskoi itseensä enemmän. Peli oli hyvin tasaista, mutta toisen ottelun väsymys ja passiivisuus Vesipetojen leirissä oli poissa. Vastustajaa lähdettiin haastamaan ja jokainen pelaaja otti vastuuta kuten joukkuepelissä kuuluukin. Peli oli jälleen hyvin kypsää Vesipedoilta ja korituspaikkoja oli hyvin, vaikka myös Riihimäellä oli mahdollisuutensa. Lopulta ensimmäisen erän loppupuolella Marko Enberg pääsi painamaan pallon korin pohjalla hurjan pyörityksen jälkeen. Toisessa erässä Vesipetojen peli vapautui entisestään ja tilanne alkoi kiristyä Riihimäen ympärillä. Riihimäellä oli mahdollisuus päästä peliin vielä mukaan vain muutama minuutti ennen pelin loppumista, kun Tero Aulanko otti jäähyn korista kiinnipitämisestä. Riihimäki painoi kovaa korille, mutta Vesipedot osoittivat vahvaa puolustuspeliä ja henkilökohtaista venymistä joka osa-alueella ja niin puolustus kesti koko jäähyn sekä ottelun loppuajan.
Tehot
Marko Enberg 1+0
Jari Hovikorpi 0+1
Tero Aulanko 2 min
Kokonaisuutena finaalisarjassa nähtiin hyvin korkeatasoista uppopalloa, vaikka pieniä notkahduksia tulikin molemmille joukkueille. Ottelut olivat myös ehkä ennakkoon vähemmän rikkonaisia mitä saattoi olettaa, mikä taas kertoo molempien joukkueiden keskittyneet vahvasti omaan pelaamiseen jättäen turhat rikkeet pois. Harvalle tuli yllätyksenä, että juuri nämä kaksi joukkuetta kohtasivat finaalissa. Sen verran selväksi tilanteen olivat runkosarjassa molemmat joukkueet tehneet. Mestarijoukkueessa pelasivat kaudella 2007-2008 Tero Aulanko, Jari Hovikorpi, Jorma Isohanni, Juuso Iso-Pietilä, Jari Kokkola, Jukka-Pekka Lehto, Jussi Marttila, Aki Ojala, Janne Pykälistö, Petri Nieminen, Jyrki Puska, Mikko Rassi, Rami Riikonen, Petteri Silvola, Antti Salonen, Janne Salonen, Jouni Setälä, Teemu Vaasvainio, Henri Viinikainen, Riku Riikonen (pelaajavalmentaja) sekä Marko Enberg (pelaajavalmentaja). Kauden MVP-pelaajana palkittiin Jussi Marttila.
Kauden SIKA-palaajana palkittiin Janne Salonen.
Kauden ÄIJÄ-pelaajana palkittiin Janne Pykälistö. |
